Vielä vähän kesäkuvia

Olen kyllä tänä talvena jo muutamassakin postauksessa laittanut kesäkuvia, mutta tänään innostuin selailemaan kuva-arkistoistani viime vuosien keväiden sekä kesien puutarhakuvia, niin että ajattelin laittaa muutaman kuvan tänne blogiinkin piristykseksi ja myös muistutukseksi siitä, että kyllä se kevät ja kesä sieltä kohta tulee. Täällä ainakin viime päivinä on räystäiltä vesi tippunut ja tänään on koko päivän satanut räntää.

Eikä aikaakaan (pari kuukautta), kun taas ensimmäiset kevätkurjenmiekat avaavat nuppunsa ensimäisten kevätkukkijoiden joukossa.

Keväällä kukkivat myös esikot.

Lammessa kukkii vaaleanpunainen lumme.

Tomaatit kukkivat ja kehittävät raakileitaan kasvihuoneessa.

Kypsyviä ja kypsiä tomaatteja syötäväksi.

Näin upeasti punaiset liljani kukkivat vielä toissakesänä. Viimekesänä punaisen liljan kukinnot pilaantuivat lähes kokonaan kostean sään aiheuttaman homeen takia.

Ukonhattu kukkii ja kultapallo kurottelee taivaisiin.

Puutarhassani on myös käynyt vieraita viime vuosina. Tässä kuvia muutamista vieraista.

Hellepäivien sattuessa on sammakon mukava pulahtaa lampeen vilvoittelemaan.

Tämä kaveri löytyi etupihan laatoitukselta, suursukeltajaksi sitä epäilen.

Tämä kaveri puolestaan on jokavuotinen vakiovieras puutarhassani, vaikka ei oma kissani (vaan naapurin) olekaan.

Hyvää viikon jatkoa ja kevään odotusta kaikille.

Lunta

Nyt sitä lunta sitten tuli tännekin. Viimepäivien aikana on satanut noin 10 senttimetrin lumikerros kevyttä pakkaslunta. Ei haittaa vaikka alkuviikoksi onkin luvattu reilua pakkasta, kun kasvit ovat ilmavan pakkaslumikerroksen alla suojassa.

Kivikissa kurkistaa lumesta

Lumista viikonloppua kaikille.

Vuoden ensimmäiset siementilaukset ovat saapuneet

Puutarhaa ja kasvihuonetta talviasuissaan.
Kasvihuone toimii talvella puutarhavarastona, mikä selittää tavarat sen sisällä.
Kasvarin ovi on auki, koska kuvaa otettaessa pakkasta oli lähes -30 astetta ja kasvari oli "pakkas-desinfioitumassa".

Vuoden ensimmäiset siementilaukset on vastaanotettu. Siemeniä ostin parista paikasta. Vuoden ensimmäinen tilaus meni Impectalle, jonka verkkosivuilta ostin muutamaakin erinlaisen tomaatin siemeniä sekä pensaskärhön ja pikkutöyhtöangervon siemeniä. Ensi kertaa innostuin tilaamaan Impectalta siemeniä, kun huomasin sen verkkosivujen runsaan siemenvalikoiman ja vieläpä suhteellisen edulliset hinnat vrt. esim. moniin suomalaisiin siemenverkkokauppoihin (hinta oli Impectalla n. 2 euroa halvempi per siemenpussi, sekä toimituskin oli halvempi)
100% outdoor- blogin Katilta sain myös vinkin eräästä huutonetissä itsekerättyjä perennansiemeniä myyvästä henkilöstä ja kyllähän hänelle muutamasta perennansiemenpussista tilaus lähti.

Impectalta tilattuja siemeniä: pensaskärhö, pikkutöyhtöangervo sekä tomaatit "Green envy", "Sungold", viinimarjatomaatti ja "Black cherry".

Nyt siemenet ovat saapuneet ja ne odottavat valon lisääntymistä kevään kylvöjä varten. Perennat kylvän maaliskuun tienoilla sisälle pariksi viikoksi, sitten vien ne kasvihuoneeseen kylmäkäsittelyyn ja ne saavat sitten itää pihalla luonnollisesti kevään edetessä. Tomaattien kanssa pitää myös malttaa mieli maaliskuulle, että valoa alkaisi riittämään niiden taimikasvatukseen ja etteivät ne kasvaisi sisällä liian isoiksi hujopeiksi ennen kasvihuoneeseen istutusta.

Hyvää loppuviikkoa kaikille.

Suomalainen aavikko – tuomittu epäonnistumaan?

Suomalaisen aavikon idea syntyi viime keväänä, kun etupihamme asfaltoinnin ja naapurin rajan välille jäi n. metrin levyinen sora-alue. Tälle "välialueelle" piti keksiä jotakin ja mieluusti jotain silmiä miellyttävää, koska alueen ohi kuljetaan päivittäin useasti. Maa alueella oli kokonaan soraa ja ajattelin, että entäs jos en kärräisikään soria pois ja täyttäisikään totutusti aluetta perinteisesti mullalla vaan koittaisin keksiä jotain siitä mitä jo on. Idea aavikosta syntyi kun muistin puutarhakeskiviikko nimisessä puutarha-ohjelmassa heidän istuttaneen kivikkokasveja pelkkään soraan ja hiekkaan ilman muruakaan multaa. Päätin toteuttaa itsekin saman ja annoin alueelle nimeksi suomalainen aavikko. 

Alueen sora oli ankean tumman harmaan väristä, joten hankin punaista soraa ja levitin sitä reilun kerroksen harmaan päälle, laitoin myös väliin sanomalehtiä estämään tumman ja punaisen soran sekoittumisen. Istutin alueelle erilaisia kivikkokasveja erilaisista maksaruohoista mehitähtiin sekä sammalleimusta karpaattienkelloon ja ketoneilikkaan.

kalliomaksaruoho

karpaattienkello

Suomalaisessa aavikossani ei siis ole todellakaan murustakaan multaa (ainoastaan taimien juuripaakun verran) ja kasvit on istutettu pelkkään soraan, jossa on vähän hiekkaa. Yhden kesän kokemuksella ei voi vielä paljoa muuta sanoa kuin, että eivät nuo kasvit olleet ainakaan syksyyn mennessä kuolleet, toisien viihtyessä paremmin toisien viihtyessä huonommin. Sammalleimu, mehitähdet ja ketoneilikka tuntuvat viihtyvän parhaiten, maksaruohojen suhtautuessa epäilevämmin kasvamiseen pelkässä sorassa. Isorikon siirsin jo syksyllä pois kasvamaan multaan, koska se kuihdutti lehtiään ja ei selvästi kestänyt pelkkää soraa kasvualustanaan. Tulevina vuosina pitääkin seurailla mitkä kasvit viihtyvät ja mitkä eivät, sekä lisätä niiden kasvien määrää, jotka toivottavasti viihtyvät. Vielä ei siis oikein tiedä miten suomalainen aavikko tulee lopulta onnistumaan, mutta yrittänyttä ei laiteta ja ainahan voi kärräillä sorat pois alueelta ja tuoda multaa tilalle, mutta sen näkee tulevaisuudessa. 

Jos joku tarkkasilmäinen huomasi verkot tuon ensimmäisen kuvan kasvien päällä selitys löytyy yllä olevasta kuvasta. Nimittäin kerran kotiin tullessani huomasin asfaltin päällä olevan ison määrän maasta juurineen irti revittyjä juuri hetki sitten istuttamiani mehitähtiä. Kauan ei syyllistä tarvinnut etsiä harakoiden räkättäessä lähistöllä. Kerättyäni mehitähden palaset pois asfaltin päältä ja istutettuani ne takaisin verkotin kaikki aavikko-alueen kasvit ainakin siksi aikaa, kunnes ne ovat kunnolla juurtuneet.

Odotan jo jännityksellä kevättä nähdäkseni kuinka kasvit ovat talvehtineet pelkkään soraan istutettuina. Lunta ei ole ollut nimeksikään ja pakkasta on ollut melkein -30 astetta, joten kasvit ovat olleet varmasti aika kovilla.

Jäälyhtyjä

On tästä pakkasesta jotain hyötyäkin, nimittäin jos aikoo jäälyhtyjä värkätä. Tuollaisia jäälyhtyjä syntyi, kun eilen lorauttelin vettä muutamaan sankoon ja annoin niiden pakastua yön yli n. -20 asteessa. Muutamat lähes jo nuupahtaneet hyasintin kukkavarretkin törkkäsin yhteen lyhtyyn havunoksien kanssa ja ihan hauskan näköinen siitä tuli. Tuon punaisen lyhdyn värjäsin säilöttyjen punajuurien liemellä, ja aikas kirkkaan punainen sen väristä tuli. Sininen lyhty sai värinsä tujauksesta sinistä akryylimaalia. Toivoisin edes parin viikon kestävää pakkasjaksoa, että ehtisi noita lyhtyjä edes hetken ihailla ennen kuin sulavat

Melkein jo nuupahtaneet hyasintit jäälyhdyssä.

Metsäpuutarhasta

Nyt talvella onkin hyvää aikaa muistella mitä sitä on viime kevään ja kesän aikana saanut puutarhassa aikaan. Viimeksi muistelin siemenkasvatuksiani, mutta ulkona puutarhassakin on tapahtunut viime kevään ja kesän aikana jos jonkinlaista ja pari aivan uuttakin aluetta syntyi puutarhaan mm. metsäpuutarha.

Metsäpuutarhani on oikeastaan isohko istutusalue, joka sijaitsee pihamme takanurkassa. Idea metsäpuutarhasta syntyi, kun takapihamme takimmaisesta nurkasta päätettiin kaataa muutama isohko kuusi ja mänty pois varjostamasta pihaamme. Takapihamme rajautuu lehtomaiseen metsikköön, joten luontevinta mielestäni oli perustaa sinne koko nurkan kattava metsämäinen istutusalue, jota nimitän metsäpuutarhaksi. Olin myös nähnyt joissakin blogeissa ja puutarhalehdissä metsäpuutarhoja haaveillen itsekin sellaisesta sekä nyt vielä löytyi oivallinen paikka sellaiselle, joten metsäpuutarhan tekeminen alkoi (ja jatkuu myös tulevina kesinä). Keksin myös hyödyntää kaadettujen puiden rungot ja niistä muodostui moottorisahan avustuksella hyvät reunukset metsäpuutarhaan.

Läheisen metsikön puiden varjostaessa metsäpuutarhaa, se on myös aika varjoisa, joten istutin sinne metsäisiä ja varjoiseen kasvupaikkaan sopivia kasveja mm. kuunliljoja, alppiruusuja, syyshortensian, tuivioita, pikkutalvioita, saniaisia, kieloja ja muita varjoisen kasvupaikan tai muuten metsäpuutarhaan mielestäni sopivia maanpeittokasveja ja perennoja.

Kielo kukkii.

syyshortensia "Grandiflora"

alppiruusu "Nova Zembla"

hopeatäpläpeippi

pikkutalvio

kanadanvuokko

Metsäpuutarhaa syksyllä. Laajempaa koko alueen kattavaa kuvaa metsäpuutarhasta ei tällä hetkellä ole, koska se on vasta viime keväänä perustettu ja se muotoutuu vielä kasvien kasvamisen ja uusien kasvien istuttamisen myötä.

Täällä on nyt aamusta ollut pakkasta 18 astetta. Ovat luvanneet pakkasen vielä kiristyvän yli -20 asteen viikon aikana. Saa keväällä nähdä miten kasvit ovat talvehtineet, se kyllä vähän jännittää suojaavan lumenkin määrän olevan muutaman sentin verran. Taidan mennä tänään vähän levittelemään suojaksi havun oksia, ainakin aremmille kasveille. 

Pirteää pakkasviikkoa kaikille.

Kevättä ja valoa kohti

Aurinko paistoi eilen niin hienosti ja keväisesti, että pakkohan siitä kuva oli ottaa. Nyt ei aurinkoa näy ja lunta sataa. Toivottavasti sataisi reilu lumikerros, se suojaisi kasveja pakkaselta.
Tämän kuvan myötä toivotan kaikille (puutarhahörhöille) pikaista kevättä ja lisääntyvää auringonvaloa.