Nyt onkin aika vähän muistella vaihtuvan vuoden kunniaksi puutarhakautta 2015 onnistumisineen ja pikkuisine epäonnistumisineenkin. Varsinkin kun kasvattaa siemenestä kasveja, jonkun kasvin kasvatuksen onnistuminen siemenestä kukkivaksi ja hyötykasveilla satoa tuottaviksi kasveiksi tuntuvat erityisen hienoilta saavutuksilta ja jäävät mieleen. Aina kuitenkaan kaikki kasvatukset eivät onnistu, vaikka iso osa yleensä onnistuukin. Se tekee kasvien kasvattamisesta ja puutarhanhoidosta juuri mielenkiintoista pienine jännitys- ja yllätysmomentteineen.
Viime keväänä tuli kasvateltua siemenestä jos jonkinlaista kasvia niin, että ikkulauta ja taimipöytä tursusi erilaisista taimista. Kesäkukista kasvatin mm. samettikukkia, revonhäntiä, tuoksuherneitä, mustasilmäsusannia ja krasseja. Ne kukkivat komeasti viime kesän viileistä säistä huolimatta ja ne kyllä ansaitsevat paikan tulevanakin keväänä taimipöydältäni ja kesällä pihaltani.
 |
| Samettikukista osa pääsi kasvihuoneeseen hoitamaan tuholaistorjujien tehtävää ja tietenkin vähän myös ulkonäöllisistä syistä. Harmikseni huomasin etanoiden pitävän samettikukkien lehdistä ja jotkut samettikukat syötiin lähes hengiltä etanoiden määrän lisäännyttyä puutarhassani sateisen kesän takia. Tästä syystä samettikukista suurin osa pääsee ensi kesänä kasvamaan tasamaan sijaan ruukkuihin tai muihin etanoilta turvatumpiin paikkoihin |
 |
| Kerrottujen punaisten samettikukkien siemeniä keräsin edelliskesänä ja kasvatin niitä viime keväänä siemenestä. Keräsin viime kesänä siemeniä taas ensi kevään kylvöjä varten. Saas nähdä pitääkö punainen väri pintansa jälkeläisissä, kun siemenlisätyistä ei koskaan tiedä. Tämä ansaitsee ehdottomasti paikan pihaltani myös tulevana kesänä. |
 |
| Tämä yksinkertainen punainen samettikukka on kivan erilaisen näköinen verrattuna yleisempiin kerrottuihin. Se on kasvatettu edelliskesän siemenistä samoin kuin kerrottu punainen samettikukka. Tätäkin ajattelin kasvattaa uudestaan ensi keväänä. |
 |
| Revonhäntiä kasvatin viime keväänä ensi kertaa ja yllätyin niiden kasvunopeudesta niiden päästyään ulos. Sisällä taimet taasen jurottivat monta kuukautta alle 10 cm:n mittaisina, vaikka kylvin ne jo maaliskuussa. Mutta kun ne pääsivät ulos ne kasvoivat tasaiseen tahtiin ja aloittivat kukkimaankin jo heinäkuussa. |
 |
| Revonhännistäni ei kasvanut kukkapenkissä kuin puolen metrin korkuisia, mutta kukkia oli senkin edestä, eikä minua oikeastaan haitannut niiden hillitty koko (verrattuna isoihin toista metriä korkeisiin yksilöihin, joihin olen törmännyt kuvissa). Eipä tarvinnut tukeakaan niitä, kun ne olivat sen verran pieniä, että pysyivät tarpeeksi pystyssä itsekseenkin. Ajattelin kyllä kasvattaa revonhäntiä ensi keväänäkin sen verran näyttäviä ne olivat. |
 |
| Tuoksuherneet kylvin vasta toukokuussa lasiterassille (siemenpussissa kylvö jo maalis-huhtikuussa) ja silti ne ehtivät kukkia komeasti loppukesällä ja syksyllä. Tuoksuherneestä jäi mieleen sen helppous; se kasvoi nopeasti, eikä se välttämättä vaadi pitkää kasvatusaikaa, joten taimipöydälläni tilaa säilyy muille pidemmän esikasvatuksen tarvitseville kasveille. On hyvinkin mahdollista, että kylvän taas ensi toukokuussa muutaman tuoksuherneen siemenen. |
 |
| Mustasilmäsusannaa olen kasvattanut jo parina keväänä, ja se ei ole koskaan pettänyt kukkiessaan keskikesästä syksyn yöhalloihin. Mustasilmäsusanna on ansainnut paikkansa esikasvatuksieni joukossa ensi keväänäkin. |
 |
| Krassit taas kuuluvat niihin kasveihin, joita haluan kylvää joka kevät enemmän ja enemmän, niin helppoja ne ovat. Toukokuussa vain piilottelee muutaman siemenen mullan alle, niin jo heinäkuusta eteenpäin runsas kukinta on taattu syksyn pakkasiin asti. Jos vain joku paikka on mihin krassin siemeniä tuikata (ja jos ei ole niin järjestetään joku paikka), niin ehdottamasti krassien kukintaa ihaillaan ensi kesänäkin puutarhassa. |
 |
| Kaikki ei aina onnistu niin kuin jo edellä sanoin. Tässä kuvassa on yksi ainoista kukista mitä kavattamani päivänsinen taimet saivat tehtyä. Syy ei ollut kasvissa eikä pelkästään kasvattajassakaan vaan sateisen kesän mukana tuomissa etanoissa, jotka raastoivat juuri ulos istutetut terhakat päivänsinen taimet reikälehtisiksi kellerttäviksi ruppanoiksi, jotka saivat aikaan vain muutaman kukan. Haluaisinkin vielä kokeilla päivänsinen kasvatusta uudestaan, mikäli ensi keväänä tilaa riittä taimipöydällä. Uudella kerralla osaan myös varautua etanohin istuttamalla ja suojaamalla kasvit niin etteivät etanat niitä pääsisi tuhoamaan. |
Hyötykasveista viime keväänä siemenestä kasvatin mm. tomaatteja: supersweetiä, sungoldia, hudreds & thousandsia ja mini tomia, sitruunakurkkuja ja kesä- ja talvikurpitsoja, joiden sadosta sai nauttia syksyllä ja vielä vähän nyt talvellakin säilöttyjen muodossa.
 |
| Sungold- ja supersweet-tomaatit tuottivat ihan kohtuullisen sadon viileät säät huomioon ottaen. Näistä kuitenkin sungold onnistui vähäisempienkin auringon säteiden voimalla tuottamaan hyvinkin makeita tomaatteja. Onhan se valittukin maailman makeimmaksi tomaatiksi joissakin testeissä. Supersweetin tomaatit jäivät aika mauttomiksi. Sungold on lajike, jota ajattelin kylvää varmasti myös ensi keväänä, sen verran makeita tomaatteja kun onnistui tuottamaan huononakin kesänä. |
 |
| Hudreds & thousands -amppelitomaatin runsas sato ja makeat pikku tomaatit varmistivat sen kylvämisen myös ensi keväänä. |
 |
| Viime kesänä kokeilin myös ensi kertaa talvikurpitsojen kasvatusta, ja satoakin tuli viileästä säästä huolimatta edes vähän. |
 |
| Uchiki kuri-kurpitsan sato jäi vähäiseksi, minkä kyllä ymmärtään lämpimästä pitävällä kasvilla kylmänä kesänä. |
 |
| Ei öljysiemenkurpitsakaan paria enempää kurpitsoja tehnyt, mutta niiden kurpitsojen koko olikin moninkertainen verrattuna uchiki kuriin. Kurpitsojen kasvatusta jatkan myös ensi kesänä, niiden tarvitsiessa lyhyen esikasvatuksen, mikä minulle sopii. |
 |
| Kesäkurpitsasta sai viime kesänäkin niin paljon satoa ettei meinannut kaikkea ehtiä käyttää aina uusien kypsyessä. |
 |
| Vuoden yllättäjä oli kyllä varmasti sitruunakurkku, joka tuotti yllättävän reilun sadon. Kasvatin sitruunakurkkua ensi kerran viime keväänä, mutta se ei kyllä jäänyt viimeiseksi kerraksi. Tämä satoisa ja maukas kurkku pääsee multiin varmasti ensi keväänäkin, se on varma. |
 |
| Edelliskeväänä siemenestä kasvattamani kuukausimansikat tuottivat myös ensimmäisen satonsa viime kesänä. |
Näiden muisteloiden pohjalta onkin hyvä tehdä alustavia kylvösuunnitelmia ensi keväälle. Tietenkin aivan uusiakin kokeiluja vanhojen lisäksi pitää olla (yleensä) enemmän tai vähemmän. Talvi on hyvää aikaa suunnitella uutta puutarhakautta ja levätä puutarhan hoidosta, että keväällä taas jaksaa touhuta, eihän siihen ole kuin pari-kolme kuukautta aikaa.
Hyvää uutta vuotta ja tulevaa puutarhakautta 2016 kaikille. Toivotaan että ensi kesä olisi edes vähän lämpimämpi ja aurinkoisempi, ja että kasvit talvehtisivat hyvin lähtien taas vahvaan kasvuun keväällä.
